New York, New York!

Hei rakkaat ystavat!

Teksti on valitettavasti vajaata aakkosten suhteen, silla minulta hajosi kone, ja nyt joudun kirjoittamaan perheen koneelta. Koti-ikava alkaa jo koetella, ja olenkin jo aivan valmis palaamaan kotiin kotvan kuluttua! Seuraavat kaksi blogikirjoitustani kosvevat Mimmin ja minun viikon reissua ensin New Yorkiin ja sitten Wilmingtoniin, North Carolinaan. Tama teksti koskee matkan ensimmaista kohdetta, New Yorkia.

La 23. heinakuuta
Aamulla herattiin Mimmin kanssa valmistautumaan viikon reissua varten. Puolitoista tuntia ennen bussin starttausta lahdettiin kohti pysakkia. Oltiin ajoissa, tai niinhan sita luulisi. Meidan tuurilla metro oli tietyomaan alla, ja osa raiteista poikki, ja linjat myohassa. Tassa vaiheessa tajuttiin, etta emme tulisi kerkamaan bussiin. Rupean kaivamaan puhelintani, ja soittamaan host aidilleni. Samassa hetkessa tajuan, etta olen unohtanut puhelimeni kotiin. Myos matkalaukkumme hajoaa jo matkan ensimmaisen puolen tunnin kohdalla. Nousemme ulos metrosta, ja otamme taksin takaisin kotiin. Taksi maksaa $40 ja vihdoin paasemme kotiin. Vaihdamme uuden matkalaukun ja ostamme uudet bussi liput New Yorkiin, jotka tekevat meille lisakustannuksia $50. Nyt ei lannistuta, ja eikun uudestaan matkaan!

Host isani vie meidat bussipysakille Washington DC:hen asti, ja kerkeamme vihdoin bussiin. Matka (aluksi kuumassa) bussissa sujuu mutkitta, ja matkakin kestaa vain reilun nelja tuntia. Vihdoin ensimmaiset pilvenpiirtajat alkavat nakya horisontista, nyt jo jannittaa! Henkeni salpautuu, kun bussi vihdoin saapuu Manhattanille. Olen haaveillut matkasta Isoon Omenaan siita asti kun taytin 11 vuotta.

Hotellimme on vain neljan korttelin (eli alle 5min) paassa Times Squarelta, eli aivan Manhattanin jytkeessa! Heitamme laukut hotelliin ja lahdemme heti matkaan! Suunnistamme heti parin korttelin paassa olevalle 5th Avenuelle ihmettelemaan korkeita taloja. Nahtavaa on paljon, ja pompimme innosta! Kavimme lauantaina Empire State Buildingissa. Matkalla sinne tormasimme varsin Juice Leskisen nakoiseen kaveriin. Paatin sitten ilmoittaa Mimmille asiasta kovaan aaneen. Niin... no minkas muunkaan maalainen ihminen sen nakoinen mies voisi olla... Olin valmis vajoamaan pari metria asfaltin alle. Saanto numero 1! Ala puhu Suomea New Yorkissa, tai ainakaan arvostele muita ihmisia!

Empire State building oli mieleton! Sielta nakyi koko kaupunki, ja pitkalle! Mentiin sinne juuri ja juuri ennen auringonlaskua ja viivyttiin pimeaan saakka. Talla tavoin nahtiin yhdella lipulla koko New York valoisan ja pimean aikaan.

Empire State Buildingin jalkeen lahdettiin Times Squarelle. Valojen loiste ja jytke sai pienen ihmisen hengen salpautumaan hetkeksi. Mista naita ihmisia ja valoja oikein tulee? Ihmeellinen paikka oli tamakin. Piipahdimme Disneyn omassa liikkeessa. Siella sita vasta olikin kaikkea! Pienen ihmisen jalat olivat tassa vaiheessa jo sen verran vasyneet, etta nyt oli aika palata hotellille, ja ottaa vahan unta palloon seuraavan paivan seikkailuja varten.

Su 24. heinakuuta
Paiva aloitettiin virkistavalla turisti kierroksella Lower Manhattanilla. Kiersimme melkein jokaisen ala Manhattanin kaupunkinosan lapi. Sielta loytyi vauraita ja sitten ei niin vauraita paikkoja. Bussikierroksen jalkeen mentiin hotellille vaihtamaan natit mekot paalle ja suunnattiin Subwaylle gurmet lounaalle. Kolmen aikaan lahdimme Sex and the City bussi kierrokselle. Kaytannossa istuimme bussissa, ja kierroksen vetaja kertoi meille kuvauspaikoista, ja me naimme niita. Naimme tottakai Carrien kuuluisat portaat, soimme aitoja amerikkalaisia Cupcakekseja, kavimme Samanthan seksikaupassa ja nautimme cosmopolitanit "Aidanin" Scoutt bupissa.

Bussikierroksen jalkeen menimme New York Bublic Libraryn eteen ja kuin tilauksesta siella kuvattiin jotain elokuvaa. Oli hauskaa katsoa kuinka ne kuvasivat talvikohtausta tekolumimeen keskella heinakuun helletta! Leffan katselun jalkeen lahdettiin kavelemaan 5th Avenueta Upper East Siden suuntaan. Matkalla nakyivat kaikki maailman kalleimmat liikkeet upeine nayteikkunoineen. Sen jalkeen kaytiin viela kavelemassa New Yorkin ylemmisto alueella, Upper East Sidella. Talot olivat aivan uskomattomia, ja niita olisi katsellut vaikka kuinka pitkaan. Arkkitehtuurin ystavana ne todella miellyttivat silmaani! Kavelyn jalkeen jalat huusivat jo armoa, ja New Yorkin ja Carrien tapaan huiskautimme katta ilmassa ja huusimme "Taxi!". Times Squaren kautta kipaisimme takaisin hotellille ja younille. Kauniita unia!

Ma 25. heinakuuta
Mimmi lauloi minulle aamulla onnittelu laulun! Ainiin, tanaan on minun synttarit! Aamu alkoi aikasin, silla olimme paattaneet aloittaa paivamme Vapauden patsaalla. Paivas aikaan jonot voivat olla monta kilometria pitkat, joten paatimme olla ajoissa. Kokeilimme New Yorkin kuuluisaa metroa ensimmaista kertaa, ja se oli oikeasti ihan maailman selkein jarjestelma. Meidan ei tarvinnut jonottaa lautalle ollenkaan, ja paasimme saman tien Rouva New Yorkin juurelle. Kuvia rapsittiin useita, kunnes palattiin Ellis Islandin kautta takaisin Manhattanille.

Vapauden patsaan jalkeen suuntasimme ensimmaiseksi Wall Streetille. Eteen sattui myos kaunis kirkko, joten paatimme piipahtaa sisaan. Kirkko oli sisalta hyvin kaunis, ja oli aivan ihana istahtaa hetkeksi ja istua ihan hiljaa ilman kiiretta. Kirkossa alkoi samalla messu, joten jaimme kuuntelemaan sita hetkeksi. Kirkon jalkeen lahdimme kavelemaan kohti World Trade Centereita. Uudet tornit kohosivat entisten paikalle jo hyvaa vauhtia. Mieli oli nailla kulmilla melko hiljainen ja haikea...

WTC:n jalkeen kipaisimme jalleen Taxin kyytiin ja lahdimme etsimaan Frendit sarjan tutuksi tekemaa kerrostaloa. Se loytyikin ihan helposti, ja sen jalkeen nappasimmekin metron ja palasimme taas Mid-Manhattanille. Olimme paattaneet tanaan kayda Central Parkissa ja Upper Manhattan bussikierroksella. Bussiin paastyamme vetta alkoi sataa aivan kaatamalla. Kierros meni vahan harakoille, kun valtaisan sadeviitan alta ei nahnyt mitaan. Central Parkin paivakavelykin jai 100 metrin raapaleeksi, kun sateessa ei huvittanut liukkailla flip flopeilla ollenkaan kavella. Suuntasimme hotellille kuivattelemaan ja valmistautumaan iltaa varten. Niin, paatimme juhlia minun synttareita oikein olan takaa, ja ostimme liput Broadwaylla Mamma Miaa katsomaan. Teatteri oli hienointa mita olen ikina viihdytysmaailmassa kokenut. Saman niminen elokuva kalpenee rinnalla, kun maailman lahjakkaimmat esiintyjat pistavat parastaan. Hurraa huutoja jaettiin Suomeen asti!

Broadwayn jalkeen palattiin hotellille syomaan kaurapuurot ja odottamaan bussia lentokentalle. Bussi oli tunnin myohassa, ja kello olikin jo vaille yksi aamuyolla kun vihdoin paasimme Newarkin lentokentalle. Lentokentalla oli alyttoman kylma ja kolmas yo vietettiinkin melkoisen kolkoissa oloissa matkalaukun kuljetustelineissa. Aamu saapui kuitenkin melko pian, ja lento kohti North Carolinaa starttasi kuuden jalkeen aamulla.

Seuraavassa blogikirjoituksessa lisaa...